Kulttuuri

Kaikki eetillinen pyrkimys on kulttuuritoimintaa, mutta kaikki kulttuuritoiminta ei ole eetillistä.

Kulttuurilla me ymmärrämme luonnon antaman aineksen muokkaamista.

Aineellinen ja henkinen kulttuuri:
Niin puutteellinen kehityksemme kuitenkin vielä on, että kaikkein enin työ tarkoittaa elämisen välineiden hankintaa. Se suuri työ, joka tähän käytetään, on vain hyvin vähäisessä määrässä välittömästi tyydyttävää ja kehittävää työntekijäin persoonallisuudelle. Ja sitä vapaata aikaa, mikä meillä on — liian harvoilla meistä – emme vielä ymmärrä käyttää oikealla tavalla.

Alimmilla olemassaolon asteilla tarkoittaa melkein kaikki toiminta yksilön ja suvun säilyttämistä. Ylimääräinen aika on pääasiallisesti lepoaikaa, jolloin kootaan voimia uutta säilytystyötä varten. Kun lepoaika voidaan käyttää toimintaan, joka ei ole välttämätöntä, on saavutettu merkittävä käännekohta. Silloin elämä voi saada luonnollisen rytmin, ei ainoastaan ruumiillisen työn ja ruumiillisen levon, vaan myöskin ruumiillisen työn ja henkisen työn vaihtelusta.

Jos vapaan ajan pituus on kansallis-rikkauden mittapuu, niin tämän vapaan ajan käyttämistapa on kansallissivistyksen mittapuu.