Paasto
15662
page-template-default,page,page-id-15662,bridge-core-2.9.8,qodef-qi--no-touch,qi-addons-for-elementor-1.5.4,qode-page-transition-enabled,ajax_updown_fade,page_not_loaded,boxed,,qode-theme-ver-28.2,qode-theme-bridge,disabled_footer_top,disabled_footer_bottom,qode_header_in_grid,wpb-js-composer js-comp-ver-6.7.0,vc_responsive,elementor-default,elementor-kit-9

Paasto

Kroppa reagoi jo vuorokauden paaston jälkeen

Jos kroppamme ei saa ravintoa, alkavat ensimmäiset ruoan puutteesta johtuvat oireet tuntua kropassamme jo saman päivän aikana. Keho reagoi syömättömyyteen tunti tunnilta rajummin.

Lyhyen syömättömyysjakson jälkeen verensokeri laskee ja mieli muuttuu kärttyiseksi. Jos paasto jatkuu, kehon aineenvaihdunta menee ketoosiin, koska kroppa ei pysty enää ottamaan energiaa hiilihydraateista. Ketoosissa ihmiskeho ryhtyy käyttämään energianlähteenään rasvaa, jonka vuoksi aivojen toimintakyky voi heikentyä: ongelmien ratkaiseminen tuntuu vaikealta ja ajatteleminen takkuaa.

Lihakset kärsivät ja puolustuskyky heikkenee

Jos vatsa ei edelleenkään saa ravintoa, alkaa keho käyttää energianlähteenään vartalon proteiinivarastoja. Tämä ei tee hyvää muskeleille, sillä nälässä kärvisteleminen alkaa ennen pitkää näkyä pienentyneissä lihaksissa ja kuihtuneessa ulkonäössä.

Ihminen ei kestä ravinnotta loputtomiin

Ruokapaaston jatkuessa kropan immuunijärjestelmä alkaa heikentyä. Tämä tapahtuu noin 1-2 viikon kuluessa siitä, kun keho on viimeksi saanut ravintoa. Nälän venyessä yli kolmeen viikkoon ihminen joutuu jo taistelemaan hengestään, sillä kropan elintoiminnot heikentyvät hetki hetkeltä.

Nälkä johtaa ennen pitkään kuolemaan. Ravinnotta eläminen saa pisteensä viimeistään silloin, kun kroppa yksinkertaisesti nääntyy ja lopettaa toimintansa